top of page

Haavoittuva harmaus

  • Ida Martikainen
  • 6.7.2016
  • 2 min käytetty lukemiseen

Haavoittuvuus näyttää harmaalta ja tuntuu harmaalta. Ääripääsävyt aiheuttavat enemmän eriäviä mielipiteitä, niitä tulee välttää. Tasainen tausta, jota leikkaa mustana ammottava origamikuilu. Poskihammas ja hammaspeikon hyökkäys. Kaikki alkaa, kun tumma on vasta saapumassa.

Anda Lāce: Alku V, 2014, sekatekniikka kankaalle

Anda Lāce: Neuvottelijan koettelemus, 2012, öljy kankaalle. Anda Lāce: Kovia sanoja, 2012, öljy kankaalle. Haavoittuvuus on välissä seisomista: kaksi eri suuntiin repivää energiaa, kädet ovat irronneet kauan sitten. Luovuttajan pyyteetön kädettömyys. Kun ihan itse siihen asetuit ja annoit ne toisten käyttöön. Niinpä. Millä sitten suojaat itseäsi? Haavoittuvuus näyttää toisen silmistä ja suusta pursuavilta tikareilta. Sanat, jotka muuttuvat aseiksi ensimmäisten tavujen aikana osoittavat sinuun. Mitä jos unohtaa luotiliivin? Haavoittuvuus on sitä, ettei sovi koskaan unohtaa luotiliiviä. Sellaista, jota ei edes tarvitsisi, jos ei olisi niin helvetin fragile.

Anda Lāce: Pelastettu, 2014, öljy kankaalle. Anda Lāce: Uloskäynti, 2015, öljy kankaalle. Haavoittuvan polvesta on poistettu polvilumpio. Käveleminen sattuu, ellei tee sitä hyväksi havaitulla tavalla. Äkillinen muutos ei sovi – on osattava sopeutua. Ennen uutta tilannearviota kaikki askeleet ovat kivuliaita. Haavoittuvuus on salama tasaiselta taivaalta. Painavasta yöstä, monen hetken odotuksen jälkeen. Kun tietää täydellisen hyvin mitä on tulossa, mutta silti pitää vielä avoimena mahdollisuutta jostain muusta. Sitten se kuitenkin iskee ja säikäyttää ihan yhtä paljon, kuin säikäyttäisi, jos olisi tullut täysin yllätyksenä.

Anda Lāce: Nopeaa puhetta, 2014, öljy kankaalle. Anda Lāce: Eläimen nahassa, 2014, öljy kankaalle. Haavoittuvuus on reagointinopeutta. Yksi sana saa monta merkitystä ennen kuin seuraava on sanottu ääneen. Valitse sanasi tarkkaan, ne tekevät vahinkoa nopeasti, mitä omituisimmilla tavoilla. Sellaisella tuntivauhdilla, joka tuhoaa haavoittuneen laastaritkin, liuottaa jokaisen liimahippusen, katkoo ompeleet. Haavoittuvuus on vieras kiinnittyneenä ihoon. Niin lähelle, ettei välissä ole yhtäkään happimolekyylia. Ainoastaan suora yhteys verenkiertoon, ja kun siitä hankkiutuu eroon, jää tie auki. Siitä tulee autio ja yhtäkkiä se voi olla kenen tahansa käytössä, kunnes hitaasti kasvaa takaisin kiinni. Aivan, kuinka sellaisen vieraan edes haluaisi pyyhkäistä pois? Voisi seurata jotain vaarallisempaa, vaikka verenmyrkytys.

Anda Lāce: Toinen, 2015, öljy kankaalle. Tasainen pinta on haavoittuva, sitä vasten piirtyy selkeänä jokainen sävymuutos, pienikin sellainen. Muutos näkyy kauas ja voimakkaana, hetkeksi se vie huomion, sitten sulautuu. Haavoittuvuus tuntuu harmaalta ja näyttää harmaalta. Siihen on vaikeaa koskea ja vaikeaa katsoa.


Anda Lāce Rauman taidemuseossa Rauma Biennale Balticum 2016: Vulnerability -näyttelyssä. Teksti ja kuvat: Ida Martikainen

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Kommentare


bottom of page